Jumalan nimet juutalaisuudessa

Heprealaisessa Raamatussa yleisimmin käytetty Jumalan nimi on JHWH (יהוה ), joka tunnetaan kreikankieliselä nimellä Tetragrammaton eli nelikirjaiminen. Koska juutalainen perinne piti jumalallista nimeä liian pyhänä lausuttavaksi, se korvattiin synagogajumalanpalveluksessa hepreankielisellä sanalla Adonai (”Herrani”), joka käännettiin nimellä Kyrios (”Herra”) Septuagintassa, kreikkalaisessa versiossa heprealaisista pyhistä kirjoituksista.^[1] Myöhemmissä kirjallisissa lähteissä, jotka eivät ole juutalaisilta peräisin, nimi esiintyy usein muodossa Jahve tai Jehova. Suomenkielisissä Raamatun käännöksissä sitä vastaa yleensä sana ”Herra”.

Rabbiinisessa juutalaisuudessa puhutaan seitsemästä nimestä, jotka ovat niin pyhiä, että jos ne kirjoitetaan, niitä ei tulisi pyyhkiä pois: JHWH ja kuusi muuta nimeä, jotka ovat El (”Jumala”), Eloah (”Jumala”), Elohim (”Jumalat”), Shaddai (”Kaikkivaltias”), Ehjeh (”minä olen”) ja Tsevaot (”Joukkojen”).^[2] Muita nimiä pidetään pelkkinä epiteetteinä tai nimityksinä, jotka heijastavat erilaisia Jumalan piirteitä,^[3] mutta usein ollaan vielä halakhan vaatimuksiakin varovaisempia, ja esimerkiksi saatetaan kirjoittaa ”J-la” sanan ”Jumala” sijasta myös suomen kielellä, tai heprealainen luku 15 ilmaistaan sanomalla tet – vav (kirjaimellisesti   ”9-6”) jod – he:n sijasta (kirjaimellisesti  ”10-5”, hepreaksi myös yksi Jumalan nimistä eli ”Jah”).

Dokumenttihypoteesi ehdottaa, että Toora on koottu eri alkuperäislähteistä, joista kaksi (jahvisti ja elohisti) on nimetty sen mukaan, mitä nimeä ne käyttävät Jumalasta (suomennoksessa Jahve ja Jumala).

1. ↑ Yahweh - Translation, Meaning, & Facts Encyclopedia Britannica. (englanniksi)
2. ↑ Maimonides: Mishne Tora, Jesodei haTora, s. 6:2. {{{Julkaisija}}}.
3. ↑ Rich, Tracey R.: The Name of G-d Judaism 101. (englanniksi)